Kolonialismin jättämiä aluekiistoja
Frente Polisario ja Marokko eivät kuitenkaan ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, kenellä kansanäänestyksessä tulisi olla äänioikeus. Äänioikeutettujen tunnistamisprosessi lopetettiin vuonna 1999. Marokko hylkäsi vuonna 2003 YK:n erikoislähettiläänä toimineen yhdysvaltalaisen James Bakerin laatiman rauhansuunnitelman.
Marokko katsoo Länsi-Saharan alueen olevan historiallinen osa sitä, mutta Haagin kansainvälisen tuomioistuimen vuonna 1975 julkaiseman selvityksen mukaan on historiallisia todisteita siitä, että Marokko ei ole koskaan hallinnut kyseistä aluetta. Tämän johdosta alueen valloitus oli vuoden 1960 siirtomaavaltojen itsemääräämisoikeuden julistuksen vastainen. Marokko on kuitenkin saanut tukea toimilleen muun muassa Yhdysvalloilta, Ranskalta, Espanjalta, Egyptiltä, Israelilta ja Saudi-Arabialta.
1980-luvulla Marokko alkoi rakentaa muuria, joka jakaa Länsi-Saharan kahtia. Ns. Marokon muuri on noin 2 720 kilometriä pitkä, ja kostuu hiekasta, kivestä, piikkilangasta ja miinoista.
Konflikti on johtanut siihen, että yli 150 000 länsisaharalaista pakolaista on asunut pakolaisleireillä Algeriassa jo vuodesta 1975 lähtien. YK:n järjestöt avustavat noin 90 000 pakolaista.
Vuoden 2002 aikana oli jonkinasteinen kriisi Espanjan ja Marokon välillä koskien pientä demilitarisoitua Isla Perejil -saarta, jonka Marokon jalkaväki miehitti lyhyen aikaa. Sen jälkeen Espanjan laivasto toi miehitysjoukkoja saarelle.
Frente Polisario ja Marokko eivät kuitenkaan ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, kenellä kansanäänestyksessä tulisi olla äänioikeus. Äänioikeutettujen tunnistamisprosessi lopetettiin vuonna 1999. Marokko hylkäsi vuonna 2003 YK:n erikoislähettiläänä toimineen yhdysvaltalaisen James Bakerin laatiman rauhansuunnitelman.
Marokko katsoo Länsi-Saharan alueen olevan historiallinen osa sitä, mutta Haagin kansainvälisen tuomioistuimen vuonna 1975 julkaiseman selvityksen mukaan on historiallisia todisteita siitä, että Marokko ei ole koskaan hallinnut kyseistä aluetta. Tämän johdosta alueen valloitus oli vuoden 1960 siirtomaavaltojen itsemääräämisoikeuden julistuksen vastainen. Marokko on kuitenkin saanut tukea toimilleen muun muassa Yhdysvalloilta, Ranskalta, Espanjalta, Egyptiltä, Israelilta ja Saudi-Arabialta.
1980-luvulla Marokko alkoi rakentaa muuria, joka jakaa Länsi-Saharan kahtia. Ns. Marokon muuri on noin 2 720 kilometriä pitkä, ja kostuu hiekasta, kivestä, piikkilangasta ja miinoista.
Konflikti on johtanut siihen, että yli 150 000 länsisaharalaista pakolaista on asunut pakolaisleireillä Algeriassa jo vuodesta 1975 lähtien. YK:n järjestöt avustavat noin 90 000 pakolaista.
Vuoden 2002 aikana oli jonkinasteinen kriisi Espanjan ja Marokon välillä koskien pientä demilitarisoitua Isla Perejil -saarta, jonka Marokon jalkaväki miehitti lyhyen aikaa. Sen jälkeen Espanjan laivasto toi miehitysjoukkoja saarelle.
